Kuviakylalta14loppu

Hyachint Bucket ottaa nyt hienostuneesti haltuunsa Emmet -paran luotsaaman paikallisen teatteriseurueen murhamysteeriharjoitukset.

Hyacinthilla on, kuten arvata saattaa, aivan eri näkemys asiasta kuin Emmetillä, eikä näin ollen kommelluksilta voida välttyä!

Ohjaus Joel Elstelä

Rooleissa Minna Bergström, Sinna Suvitie, Eija Korhonen, Päivi Sappinen, Mirja Sinisalo, Raimo Nummela, Kristian Ilmanen, Atte Juuti, Simo Kivinen

Hyachint Bucket

Minna Bergström

Seitsemäs kerta toden sanoi... Jo luuli järjestävä taho, että taas saadaan loistava oopperajuhlasää, vaan niin vain yllätti lyhyt ukkonen ja muutaman sateen ropsua tämän vuotiset oopperajuhlat. Sitä ennen olikin kovin tukala hellekuumuus ja se hetken sade vilvoitti mukavasti. Oopperayleisö säästyi kutakuinkin kuivana, kiitos telttakatosten. Eivätkä artistitkaan lavalla saaneet vettä niskaansa, eikä musisointia pitänyt hetkellisen ukkosen vuoksi onneksi keskeyttää.

Artisteina lavalla nähtiin ja kuultiin tänäkin vuonna alusta asti mukana ollut bassobaritoni Nicholas Söderlund ja vuoden tauon jälkeen myös sopraano Tiina-Maija Koskela, säestäjänään heillä tänä vuonna Pasi Helin, kun Jonna ei työkiireitään saanut millään soviteltua. Kauniita sävelmiä kera selostuksien, ooppera- ja operettisävelmät tehtiin jälleen maallikoillekin tutuiksi lämminhenkisessä ja rennossa Suomen pienimmissä oopperajuhlissa. Miten sen Nikke nyt sanoikaan, hän oli tullut juuri Suomen suurimmilta oopperajuhlilta Savonlinnasta Suomen pienemmille oopperajuhlille tänne Suurilaan. Ja lupaus tulevistakin vuosista saatiin, jahka aina vain tämä sama noin 150 päinen yleisö kuulijaksi saapuu. Nikke kutsuikin kaikkia ensi vuonnakin paikalle ja kehoitti jokaista tuomaan mukanaan muutaman ystävääkin.

Avaussanat Esa Heinonen	Sopraano Tiina-Maija Koskela	Bassobaritoni Nicholas Söderlund
"Kosintaa savonmualaisittain"	Sadekuuron yllättäessä kaikille löytyi tiivistäen tilaa katosten alta.	Nikke jututti Tiina-Maijaa laulukilpailutunnelmista ja Tiina-Maija vastaavasti Nikkeä Savonlinnan oopperajuhlakuulumisista.
Tovin ääni kiersi, ampiainen teki kiusaa lavalla ja sateenropsu vaikeutti hieman kuulemista katosten alla, mutta rennoissa Suurilan Oopperajuhlissa kaikelle pienelle kommervenkille hymyillään vain iloisesti!	Säestäjänä Pasi Helin Turun Konservatoriosta.	Ne on ne korot, millä sopraano pääsee korkealle!
Kukkaistytöt valmiina Timon antamaan tehtävään... Puheenjohtaja Aulikki Kuukkala ja sihteeri Maarit Heinonen.	Loistava 1,5 tuntinen takana ja artistit ovat saaneet kiitoskukkasensa. Nyt on lisäablodien paikka!	Aina on löydyttävä se viimeinen laulu ja niin löytyi nytkin. Aiemminkin täällä kuultu, mutta silti aina yhtä kaunista!

Perinteiset oopperaleivoskahvit tarjottiin Pullerin tuvassa esityksen jälkeen ja sen jälkeen sai vapaasti tutustua kammareihin. Osa mahtui kahvipöytien ääreen, mutta osa meni myös mieluusti ulos raikkaampaan ilmanalaan ja tuli sisälle kammareihin tutustumaan pahimman ruuhkan helpotettua.

Pullerin kammareissa oli esillä tänä vuonna Eeva Sisson valokuvia, tänä vuonna poisnukkuneen Esko Seppälän muistonäyttely, Maija Nummisen ja Marja-Leena Sepän käsitöitä sekä peräkammarissa Isontalon Timon Tarvasradio-toiminnan esittelyä ja videotykillä pyöri aiempien vuosien oopperajuhlanauhoituksia.

Tarvasjoelta tiilitehtaan pihalta lähdettiin reissuun jo hieman ennen sovittua klo 11.30:tä, kun koko porukka oli silloin jo koossa. JaloBussin ja sen kuskin Harri Vähätalon kyydissä Valkeakoskelle matkasi 33 retkeläistä. Menomatkalla oli tovin jaloittelutauko Urjalassa, osa kävi kaffeella, moni hotelli helpotuksessa, osa karkkikaupassa ja osa lievitti sauhuhermojaan.

Valkeakoskella Suomen Kesäteatterissa klo 14 alkaen näytelmänä oli Kesäillan valssi, jossa mukana mm. Ilkka Koivula, Natalil Lintala, Meiju Suvas ja Matti Esko sekä lapsinäyttelijöinä mukana Meijun molemmat lapset. Näytelmä oli kaikille mieluinen ja loistava musiikkipläjäys tuttuihin ja tuntemattomiin Suomi-iskelmiin.

Teatterin jälkeen söimme perinnelounaan Pappilanniemen Kurssikeskuksen tiloissa, Valkeakosken Sääksmäellä. Ruokailun jälkeen oli tovi aikaa myös signeerata oma käyntimme ko. pihalla... Paluumatkalle lähdimme hetimiten ruokailun jälkeen Hämeenlinnan kautta ja Tarvasjoella olimme klo 20 nurkilla.

Avajaisia saimme viettää kauniissa ja helteisessä säässä, helteisen heinäkuun eka hellepäivä oli itse asiassa silloin ja väkimäärä yllätti järjestäjätahon positiivisesti. Lapsille oli varattu 115 toimintapistekorttia ja ne loppuivat kesken, eikä kaikkein pienimmät edes ottaneet itselleen korttia. Eli jo pelkästään lapsia paikalla kävi tuon nelituntisen aikana reippaasti yli sata ja päälle jokaiselle 1-2 vanhempaa, mummia, mammaa, kummia tai tätiä.

Lapsille jaettiin toimintakortit, joilla pääsi kerran maksutta kasvomaalaukseen, poniratsastukseen tai kärryajelle hepalla, sumopainimaan, potkimaan jalkapallotutkaan ja pomppulinnaan. Lisäksi parilla eurolla pääsi onkimaan. Puffetista sai kaikkea hyvää makean ja suolaisen nälkään.

Jalkapallohaasteottelu TarU junnut vs. kyläyhdistys oteltiin reilun pelin hengessä, tosin päätteeksi jäi vähän epäselväksi, kumpi sen voiton sitten lopulta vei, molemmilla osapuolilla oli eri käsitys voittajasta :) Pika-arpajaisiin oli saatu kosolti loistavia palkintoja ja 400 arpaa myytiinkin loppuun jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden loppumista.